Konsepti

Vesi muodostaa maailman joet, järvet, meret ja sateet. Se on elintärkeä eläville eliöille ja niiden merkittävä rakennusosa. Vesi on ratkaisevassa osassa elämässämme – ihmiskeho koostuu 70% vedestä (vastasyntyneillä sama lukema on jopa 85%). Kautta historian ihmiset ovat viihtyneet jokien, merien ja muiden merkittävien vesistöjen läheisyydessä. Myös Iissä vesi on ollut tärkeässä asemassa, sillä onhan kylä rakentunut mereen laskevan Iijoen rannoille.

Mielenkiintoisinta vedessä ovat sen kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu. Vaikka vesi jatkuvasti muuttaa muotoaan, se on silti erilaisissa ympäristön olosuhteissa läsnä. Lumi, jää, meri, joet, höyry ja veden jatkuva vuosittainen muutos, ovat tärkeässä roolissa muokaten pohjoista maisemaa, joka puolestaan vaikuttaa alueella asuvien ihmisten jokapäiväiseen elämään ja maailmankatsomukseen.

Vesi voidaan nähdä myös joustavana, muuttuvana rajana ja kulttuurillisena yhtymäkohtana. Aiemmin vesi määritti rajat eri heimojen maille, ja nykyisinkin se erottaa valtioita toisistaan. Vesi voi erottaa, mutta myös toimia yhdistävänä tekijänä, tarjoten väyliä kuljetukseen ja valuutanvaihtoon.

Vesi toimii monin tavoin viestintä- ja resurssiverkostona sekä luonnon arkistona muovaten ja korjaten maisemaa.

Vesi ei ole vain elämän synnyttäjä vaan sen perusta. Elämää maapallolla on ollut ensisijaisesti veden ansiosta jo 3.8 miljardia vuotta. Vasta 5.4 miljoonaa vuotta sitten eliöt siirtyivät maan päälle. Vesi on elämän tärkeimpiä rakennuselementtejä – ilman sitä ei ole elämää. Se on universaali liuotin, joka pystyy hajottamaan enemmän ainesta kuin mikään muu neste. Se voitelee soluja, kuljettaa materiaaleja ja molekyylejä, kantaa ravintoaineita, puhdistaa epäpuhtauksia sekä johtaa kemikaalisia reaktioita. Veden peilityyni pinta, vuolaana kuohuva virta, vedenalainen valtakunta, jääpirstaleet tai sumupilvi – vesi voi herättää meissä kiinnostusta tai pelkoa jollain tavoin samalla kiehtoen meitä.

Miksi vesi on niin tärkeä nykymaailmalle? Miten se heijastaa muutoksia globaalissa mittakaavassa? Miten ympäristö- ja biotaide ovat vuorovaikutuksessa muuttuvaan ympäristöön kanssa? Näitä kysymyksiä käsittelee Art Ii biennaali 2018 teemalla States of Matter.