Art Ii Biennaali 2014

Vuoden 2014 Art Ii Biennaalin teema ”Mielen ja kielen maisemat” viittaa kielen, mielen, kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutukseen. Biennaali haastoi kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat tulkitsemaan heidän omia kielen ja mielen maisemiaan ympäristötaiteen keinoin.

Kuraattorit

Jaakko Pernu

Vuoden 2014 Art Ii biennaalin kuratoi Jaakko Pernu. Hän on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, joka asuu ja työskentelee Oulussa. Hän on tehnyt monia julkisia teoksia mm. Meksikoon ja Ranskaan. Materiaalina hän käyttää normaalisti puuta, erityisesti pajua.

Partnerit

Biennaalin partnereina taiteilijavalinnoissa vuonna 2014 toimivat Baltian suurimpana taidemuseona tunnettu Viron valtiollinen taidemuseo Kumu, riippumatonta tietoa nykytaiteesta jakava Latvian nykytaiteen keskus LCCA, Vilnan taideakatemian taiteen tekemisen ja tutkimisen edistämiseksi perustama NIDA Art Colony sekä pohjoisten alueiden taiteilijaliikkuvuuden kannustamiseen profiloitunut Tromssan maakuntaneuvosto. Partnerit esivalitsivat biennaaliin ryhmän alueensa taiteilijoita, joista biennaalin pääkuraattorina toimiva Jaakko Pernu valitsi Iin biennaaliin kutsuttavat taiteilijat.

Taiteilijat

Vladimir Durnev

Vladimir Durnev loi Iihin ympäristötaideteoksen, joka on omistettu komilaiseen mytologiaan kuuluvalle kertomukselle kosmogonisesta suosta. Maailman syntyä kuvaavan tarinan mukaan sammakkoveljekset Jen ja Omel asuivat suolla. Hyttysiä paetessaan veljekset päättivät nousta korkeammalle kukkulan päälle, mutta tämän seurauksena he kaatuivat, katkoivat luunsa ja muuttuivat ihmisiksi. Samalla Jen loi auringon ja kaikki hyvät asiat, kun taas Omel kuun ja kaikki pahat asiat.

Kristaps Gulbis

Kristaps Gulbis tuottaa hetkellisiä väliintuloja julkiseen tilaan elitismiä purkaen. Avoimuus ja saavutettavuus ovat tärkeitä arvoja Gulbisin töissä. CacheArtin tavoitteena on tutustuttaa laaja yleisö geokätkennän avulla nykytaiteeseen henkilökohtaisella ja demokraattisella tavalla käyttäen GPS-teknologiaa taideteosten paikantamisessa. Teos ”Is this one real?” on kätketty ympäristötaidepuistoon ja löydettävissä seuraavilla koordinaateilla: N°65 19.553 E°025 22.889.

Zilvinas Landzbergas

Teoksellaan Minun siskoni Zilvinas Landzbergas pyrkii muokkaamaan paikan, joka voisi kertoa samanaikaisesti niin hetkellisen kuin myös päättymättömän tarinan menneestä. Ihmiset unohtavat asioita, mutta puut muistavat ne ja kantavat muistoja mukanaan.

Birgitta Linhart

Birgitta Linhart on kulkenut Iin historiaan kuuluvan 1500-luvun lopulle sijoittuvan hirvittävän kertomuksen jäljillä, joka kertoo Matias-nimisen kappalaisen kuolemasta. Teos syntyi kuitenkin myös toisenlaisen tarinan pohjalta. Painauma kivessä on osa sarjaa ''Tapaamispaikkoja'', joka luo tähtiportteja ihmisten ja luonnon välille. Tähtiportit ovat läpikulkupaikkoja luontoon ja sen taianomaisten voimien keskelle.

Jaakko Pernu

Jaakko Pernu on työstänyt luonnonmateriaaleja töissään jo vuodesta 1988. Taiteilijan teokset kertovat tarinaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Teoksen ET lähtökohtana on taiteilijan siinä käyttämä materiaali. Työn runko on työstetty lehtikuusesta, jonka hän sai ystävältään useita vuosia sitten. Kyseinen ystävä, jota kutsuttiin lähipiirissä nimellä ET, kuitenkin menehtyi jo samana vuonna. Pernu halusi nimetä työn hänen muistokseen.

Margrethe Pettersen

Margrethe Pettersenin teoksissa yhdistyy usein kasvitieteellinen, historiallinen ja mytologinen lähestymistapa. Hän työskentee yleensä kasvien tai kasvustojen tarinoiden kanssa ja suhteuttaa työn kyseiseen paikkaan, alueeseen tai sen henkilöihin. Kasveista muodostuva sana ’agálašvuodajurdda’ on saamea ja tarkoittaa ajatusta ikuisuudesta. Teoksessa on käytetty ainoastaan hyötykasveja, kuten marjapensaita ja yrttejä, ja taiteilija toivoo ihmisten hyödyntävän niiden satoa.

Timo Toots

Viron nykytaiteen kentän rohkea ja kriittinen tulkitsija Timo Toots rakensi Iihin valvonta-aseman muurahaisille. Installaatio on yliampuva versio luontokamerasta: mikrofonit, sensorit ja kamera seuraavat pientä muurahaisyhteisöä. Työ esittää mihin yhteiskuntamme on menossa lukemattomien valvontajärjestelmien kontrolloidessa elämäämme. Nappia painamalla katsojasta tulee henkilökohtaisen valvonta-asemansa agentti.

Antti Ylönen

Antti Ylönen on iiläinen kuvanveistäjä ja yksi Taidekeskus KulttuuriKauppilan perustajajäsenistä. Teoksen lähtökohtana on ajatus aurinkokellosta. Materiaalina ollut palanut hirsi kytkee sen historiallisesti KulttuuriKauppilan syntyyn. Hirret ovat taidekeskuksen paikalla sijainneen vanhan koulun seinähirsiä, jotka teoksessa ovat palanneet uuteen aikaan ja uuteen tehtävään.

Tutustu myös

Art Ii Biennaali 2024

2024 Art Ii Biennaalin teema on "Tulen tarina - Fire unbound". Teokset ja performanssit käsittelevät eri tavoin tulen olemusta, sen tuhovoimaa ja kykyä luoda uutta.

Art Ii Biennaali 2022

2022 Biennaalin teema oli ”Ilmassa – In the Air”. Esillä oli yhteensä 14 teosta, jotka tutkivat ilmaan liittyviä kysymyksiä sekä esittelivät uusia näkökulmia ja käsittelytapoja aiheeseen.

Art Ii Biennaali 2020

Maa tarkoittaa palloa, jolla kuljemme. Se tarkoittaa myös maata, jossa asumme. Samaan aikaan se merkitsee maata, jossa kasvaa metsämme ja viljamme ja josta nousevat kalliomme. Maailma tarkoittaa sananmukaisesti maata ja ilmaa, joka muodostaa elinympäristömme. Art Ii Biennaalin käsitteellisenä teemana maa pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet ja kiinnittää erityisesti huomiota ‘maan tietoon’ eli siihen hiljaiseen viisauteen, jota luonnossa on.

Art Ii Biennaali 2018

Vuoden 2018 Art Ii Biennaalin konsepti rakentui veden (H2O) ympärille. Vesi on kaikkien elämänmuotojen keskeinen elementti, kulttuurillinen yhtymäkohta, muuntautuva materiaali, luonnon arkisto. Taiteilijat ja teokset kuvasivat veden valtavaa teemallista ja materiaalista luovaa potentiaalia.

Art Ii Biennaali 2016

Art Ii Biennaali 2016 tutki ympäristötaiteen ja saamelaiseen perinteeseen kuuluvan luonnonmateriaalien käytön välistä yhteyttä teemalla ”The Poetics of the Material”. Biennaali esitteli uusia näkökulmia perinteisten saamelaisten elinkeinojen ja saamelaisen identiteetin ymmärtämiseen globaalissa taloudellis-poliittisessa nyky-yhteiskunnassa. Biennaalin taiteilijavalinnoissa kiinnitettiin huomiota luontosuhteen näkymiseen taiteellisessa työskentelyssä.

Art Ii Biennaali 2012

Vuoden 2012 Art Ii Biennaalin myötä Iin kuntaan valmistui ainutlaatuinen ympäristötaidepuisto, joka kokoaa yhteen Iin Wanhaan Haminaan ja Taidekeskus KulttuuriKauppilaan levittäytyvän ympäristötaidekokonaisuuden. Biennaalin taideteokset valmistettiin Iin ympäristötaidepuistoon, joka sijaitsee valtatie neljän välittömässä yhteydessä kuvankauniissa Iijokivarressa Koskiniemen alueella. Taidepuiston tarkoituksena on toimia virkistysalueena sekä kuntalaisille että matkailijoille. Yhteistyökumppanit esivalitsivat biennaaliin ryhmän alueensa taiteilijoita, joista biennaalin pääkuraattorina toimiva Timo Jokela valitsi Iin biennaaliin kutsuttavat taiteilijat.

Art Ii Biennaali 2010

Vuoden 2010 Art Ii Biennaalin teema, periferia, herätti kiivasta keskustelua, jota innosti kriitikko Otso Kantokorven seminaariluento. Toisen Biennaalin varsinaisen mediatapauksen sai aikaan kohutun käsitetaiteilija Lars Vilksin osallistuminen Iihin yhteistyössä suojelupoliisin kanssa sekä Vilksin teoksen Asema (Ii Tower) polttoyritys juhannuksena.

Art Ii Biennaali 2008

Ensimmäisen Art Ii Biennaalin teemana oli pohjoinen ympäristötaide – rakenteet ja vaikutus. Hyvinkin erilaisia pohjoisen ympäristötaiteen muotoja edustavat taiteilijat tuottivat assistentteineen kymmenpäiväisen workshopin aikana teokset, jotka sijoitettiin ensimmäistä kertaa Iin kulttuuriperintöalueille Wanhaan Haminaan ja taidekeskus KulttuuriKauppilan ympäristöön. Paikkasidonnaisen luontoinstallaation legendan Bonannon osallistuminen biennaaliin nosti sen kansainvälisesti merkittäväksi tapahtumaksi.