2008–2014

ART II BIENNAALI:
POETICS OF THE MATERIAL
12/6 – 21/8/2016
>>> Ii, Finland

 

Konseapta

Poetics of the Material

Sámekultuvra dulkojuvvo ja jurddašuvvo dávjá kultuvran, mii eallá lahka luonddu. Dávjjimustá dat oidno Duojis, mii lea fiidná sápmelaš duodji, gos gávdno sihke geavahanulbmil ja dáidda.

Máŋgasat dálá áigge sámedáiddárat dovdet duodjeárbevieru – sii áddejit vejolašvuođaid, maid materiála buktá – muhto maid dan, nugo nuorat buolvvat oidnet, vuohkin ságastallat oppamáilmmálaš kultuvrrain ja guorahallat oppamáilmmálaš gažaldagaid.

Dán áigge lea oidnosis romantalaš áibbašeapmi lundui – olbmot geahččalit eallit oktavuođas luondduriggodagain ja lágat kontávttas birrasiin. Juoba sápmelaččat, geat ásset Skandinavia máttaosiin, atnet čiekŋalis oktavuođa máddariid eatnamii, ja kánske maid vuđolaš dovdduid poehtalaš, sápmelaččaid árbevirolaš eallinvuohkái. Leatgo sámedáiddárat lunddolaččat lágat birasdáidaga giela sámeárbevieru ja arvvuid dihte?

Birasdáidda rahpá min čalmmiid oaidnit oktasaš máilmmi ođđa oaidninvuogis, ja addá vejolašvuođaid hutkat ja dutkat dan ođđasit. Dat ovdanbuktá ođđa vásáhusa Ii báikegottis. Dáiddáriid válljen lea vuođđuduvvon dán gaskavuođa áddejupmái ja maid sin oktavuhtii sápmelaččaid árbevirolaš eallinvugiin. Leago vejolaš oaidnit oktavuođa birasdáidaga ja sápmelaččaid árbevirolaš luonddumateriálaid geavaheami gaskkas? Mii sávvat ovdanbuktit olbmuide ođđa oaidninvugiid árbevirolaš eallinvuogis, ja sápmelaččaid identitehtas ođđa oppamáilmmálaš ekonomalaš ja politihkalaš birrasis.

Dát lea min ulbmil AIB 2016:s. Mii sávvat, ahte dáhpáhus sáhttá dutkat ja evttohit ođđa sámedáidaga vugiid ja hámiid.

Loga eambbo…

Lágideaddjit

Lágideaddjit Marja Helander ja Maria Therese Stephansen

Marja Helander (r.1965) ássá ja bargá Helssegis, Suomas. Dan maŋŋá go son gearggai studeremis dáiddárin Lahti Dáiddainstituhtas j. 1988-1992, Helander čuovui iežas beroštumi govvemii ja gárvvásmuvai Helssega Dáiddaindustriijalaš Allaskuvllas 1999:s. Dan rájes son lea čájehan dujiid máŋggain čájáhusain okto ja eará dáiddáriiguin sihke Suomas ja olgoriikkain. Dujiinis Helander lea guorahallan identitehta su iežas sámeruohttasiid čađa, sápmelaččat go leat Skandináva álgoálbmot.

Maŋimuš áiggiid duojit deattuhit birrasa, gos sevdnjes, suollemas govat čájehuvvojit olbmo haga. Dat guorahallet ođđaáigásaš lihtu olbmo ja luonddu gaskkas seavdnjadin, iige soabalažžan.

Maria Therese Stephansen (r. 1981) ássá ja bargá Hámmárfeasttas, Finnmárkkus, Norggas. Son bargá skuvlenbálvalusaid jođiheaddjin, čájáhuskuráhtorin ja prošeaktajođiheaddjin Hámmárfeastta Ođđasishuksenmuseas. Son bargá maid freelance kuráhtorin, girječállin ja buvttadeaddjin. Son lei jođiheaddjin prošeavttas: HFT 2013 – Nasjonal kunstfestival, nationála dáiddafestivála, man guovddážis lea dáidda čadnojuvvon dihto báikái. Son lea maid Hámmárfeastta Dáiddasearvvi jođiheaddji. Stephansen gearggai visuála kultuvrra magisttarin NTNU:s, Troandimis, fáddán sosiálalaš dáiddaprošeavttat. Su temát leat dáidaga dieđa, media ja filosofiija. Son lea maid studeren kuráhtorin Telemárkku Allaskuvllas. Son lea bargan viidásit kultuvrra suorggis, muhto earenoamáš beroštumit leat dánsun, čájáhusat, politihkalaš ja aktivisttalaš dáidda, sosiála/servodaga dáiddaprošeavttat sihke dáládáidda oppalaččat, earenoamážit sámedáidda ja Lahka-Nuortti dáládáidda.

Loga eambbo…

Dáiddárat

Matti Aikio – Masa sápmelaččat nohke?
Matti Aikio duodji lea jietnainstallašuvdna, mii muitala sápmelaččaid dilis Suomas aiddo dál. Duodji jorgala árbevirolaš sámi cuvccasmuitalanárbevieru vulos bajás go bidjá muitalusa boahtteáigái.

Áigeguimmiin lea váttis oaidnit iežas áiggis historjjálaš rievdadusaid, mat dáhpáhuvvet. Dušše áiggálaš gaska sáhttá iktit dihto dáhpáhusaid historjjálaš mearkkašumi. Duojistis Aikio manná čađa sápmelaččaid historjjá iige garvve absurdage ivnniid čujuhettiinis davvisuopmelaččaid dáláš moktii julggaštit iežaset sápmelažžan. Aikio duodji lea beroštahtti ruossalas seaguhus divttalaš cuvccastallamis ja politihkalaš beali váldimis. Dáiddapárkka muorat soitet leat olbmo vuostáválddálaččabut Aikio sátnái, mii litnásit badjána skájanasain biggii.

Matti Aikio (r. 1980) lea eret unna Vuohču gilážis Davvi-Sámis. Son lea gárvvásnuvvan govvadáiddárin Romssa dálá dáidaga akademiijas jagi 2012. Aikio bargá čuovgagovvema ja video olis ja ráhkada maid installašuvnnaid, jietnadáidaga ja musihka. Son lea bargan DJ:n jagi 2009 rájes. Dujiinis Aikio dutká nomádismma filosofiijan, kultuvran ja eallinvuohkin. Dáiddalaš barggus lassin Aikio lea mielde bearraša boazobarggus, mii lea leamaš su soga ealáhus juo čuohtejagiid áigge.

AIB201623lores

Tomas Colbengtson – Neida—gosse?
Tomas Colbengtsona biennálii gárven duodji čohkiida guovtti silkedeaddinteknihkain akrylapláhtii deddojuvvon čuovgagovas. Duodji lea biddjon báikái, gos Ii luondu ja johkaduovdda duddjojit dasa duogáža. Oaidnit govain guovtti sámi nissona ámadeaju, mat oidnoba dološ čoarvegraverengovvosiid čađa. Duogážis golgi johka doalvu jurdagiid logijagiid johtui ja láhppon kultuvrii.

Geavahettiinis Ruoŧa Deartnas badjel čuohtejagi dás ovdal váldojuvvon čuovgagovaid Colbengtsona bargu laktása kolonialismma historjái ja árbevirrui. Historjjás lea boahtán su duoji materiála. Duodji suokkarda olbmo gaskavuođa mannanáigái ja iežas duogážii. Iežas giela massin lea váikkuhan vuoimmálaččat Colbengtssona válljemii bargat namalassii govvadáiddárin. Dujiinis son suokkarda gažaldagaid, mat laktásit massimii, muitui ja čavddásnuvvamii.

Tomas Colbengtson (r. 1957) riegádii Ruoŧa Deartnas ja sus lea lullisápmelaš sohkaduogáš. Dujiinis son čujuha dávjá sámi kultuvrii ovdanbuvttedettiinis gažaldagaid kultuvrralaš identitehtas ja leahkima vuoigatvuođas. Colbengtson dutká dáidagisttis sámi kultuvrra ja Davvi-Skandinávia govaid, ivnniid ja hámiid. Sámi kultuvrra gorri lundui lea lagas ja danin čuovggas ja duovdagis lea Colbengtsona dáidagis dehálaš mearkkašupmi. Dujiinis son geahččaladdá sierrálágán materiálaid ja gaskaomiid oktiibijuid. Son lea gárgehan ođđalágán vuogi atnit silkedeaddinteknihka lásebajildusain. Son deaddá govaid maiddái sierralágán metállabajildusaide dego alumiidnii, messegii ja silbii nu ahte atná veahkkinis boraheami ja digitála dáidaga teknihkaid.

AIB201616lores

Aage Gaup – Vuovdeolmmoš
Ii birasdáiddapárkka ovddimusas olmmošhápmi loktana eatnamis. Vuovddis boahtti olbmo rávdacázut sárgasit sadjásis dego fáktet duovdaga. Gaup lea geavahan ávnnasiinnis iežas atnin beziid galddaid, maid siste son lea boktán eallát vuovdeolbmo.
Gaupa duodji lea gudnečájáhus Lulli-Amerihka arvevuvddiin ealli álbmogiidda. Olbmuide, geat leat njamman diđolašvuođa birrasisttiset juo eatnimielkkisteaset, muhto geain ii leat vejolašvuohta váikkuhit dan boahtteáigái. Dattege jur sii dihtet, mot birrasiin galggalii meannudit. Gaupa duodji lea beali váldin máilmmiviidosaš gažaldagaide kapitalismmas ja vuovdáivuođas. Seammas duodji lea duođaštus álgoálbmogiid guhtet guoibmáseaset čujuhan doarjagis. Duojis árbevirolaš sámi muorraduddjonteknihkaide laktásan diehtu ja máhttu ovttastuvvet duojis sisdollui, mii kommentere guhkkin Sámis ealli olbmuid duođalašvuođa.

Govvačuolli ja lávdelágidandáiddár Aage Gaup (r. 1943) orru ja bargá Norgga Kárášjogas. Son lea oahppan govvačuollama Troandima dáiddaakademiijas jagiid 1972–78. Govvačullosiin Gaup atná ávnnasin maid muora, betona ja alumiinna. Gaup lea bargan maid lávdelágideaddjin sihke teáhteriin ja ealligovain. Son lei okta jagi 1978 vuođđuduvvon, sámi dáiddáriin čohkiidan Máze joavkku vuođđudeaddjilahtuin. Joavku šattai beakkánin earret dáidagisttis, de maid politihkalaš aktiivvalašvuođastis.

AIB201604lores

Carola Grahn – My Name is Nature
Garola Grahna biennálii gárven duodji čohkiida golmma muorragalbbas, maidda leat gieđaiguin gohppojuvvon oanehis cealkagat. Galbbat lea biddjon Iis duovddaoidnosiid ravdii, gos dat dávistit deavsttaid sisdollui. Duoji njuolggočoalagit celkojuvvon cealkagat oahpistit jurdagiid goitge olbmuid gaskavuođa goriide.

My Name is Nature lea vástádus olbmo hállui duddjot oktavuođa lundui ja šaddat oktan juogamainna, mii lea iežas stuorit. Dan duojis luondu ihtá olbmolágán oktagassan, mas leat dovddut ja diđolašvuohta. Dat lea dego iešoaivválaš ja dáhtuhis ráhkisteaddji, gii dovdá iežas juoga ládje ávkin adnon. Dego Grahn ieš cealká, kánske dát min Luondun gohčodan ráhkisteaddji ii leatge nu movttet ráhkadit gaskavuođa olbmui dego mii nieguineamet govahallat. Su bargu lokte biennála fáttá oba sivilašuvnna dássái. Dat sáhttá oidnot kommeantan modernna servodaga loahpahis resurssid dárbui. Duodji čájeha maid olbmo luonddu jurdagiid ja daguid gaskavuođa inkonseakveantta.

Carola Grahn (r. 1982) lea sohkaduogážis mielde lullisápmelaš. Son šattai bajás Johkamohkis ja gárvánii dáidaga magisttarin Ruoŧa gonagaslaš dáiddaakademiijas jagi 2013. Bárrásiin son orru ja bargá New Yorkas. Grahn ovttastahttá dujiinis deavstta, čuovgagova, installašuvnna ja jiena muitalanollisvuohtan. Gievrras dovddut leat dávjá su bargama vuolggasajit. Grahn dutká bargguinis sihke sosiála goriid ja olbmo gaskavuođa lundui ulbmiliinnis ipmirdit addojuvvon rollaid, daid gori olbmo iešgovvii ja váikkuhusa servodahkii. Grahna barggut leat nektojuvvon earret eará Art Edition 2014 –čájáhusas Hangaram dáiddamuseas Soulis, Linköpinga passagen-dáiddahállas 2015 ja SP-galleriijas Romssas 2015. Son lea maid almmustuhttán romána Lo & Professorn jagi 2013.

AIB201621lores

Jenni Laiti ja Outi Pieski – Ovdavázzit
Ovdavázzit vuođđuduvvá sámi soabalaš eallima filosofiijai: nu luonddu go olbmonai máŋggahápmásašvuođa suodjaleapmái, seailluheapmái ja doarjumii. Laiti ja Pieski gárvvisteigga biennálas iežaska rájehis áiddi vázzinsoppiin. Árbevirolaččat vázzinsoppiin leat Sámieatnamis dahkkon áiddit jalges duoddarii misiid mearkuma várás. Laiti ja Pieski duodji čujuha maid Sámieatnama dekolinisašuvnna vejolašvuhtii meroštaladettiin ieš iežas rájiid. Seammas dat lea gudnečájáhus dáiddáriid máddariidda, geat leat johtán sudno ovdal ja sudno ovddabealde. Ovddit buolvvaid árbi eallá ain dáláš sámi kultuvrras.

Duodji gieđahallá sihke oinnolaš ja oainnekeahtes rájiid njealji álbmotstáhta guvlui juohkásan Sámieatnamis. Globála báhtareaddjiroasu áigge Laiti ja Pieski jearraba, geas lea vuoigatvuohta johtit rájiid rastá. Duodji suokkarda maid sápmelaččaid iešmearridanrievtti. Gii oažžu meroštallat rájiid ja gii daid siste hálddaša?

Jenni Laiti (r. 1981) lea sápmelaš aktivista, giehtaduojár ja dáiddár, gii bargá maid sámegielain. Laiti lea eret Anáris ja orru dálá áigge bearrašiinnis Johkamohkis Davvi-Ruoŧas. Son lea oahpus mielde sámi duoji artisána ja stuđere sámi kultuvrra Ubmi universiteahtas. Laiti doaibmá aktivismma ja dáidaga rádjebajildusain ja vásiha iežas aktivistan, gii atná dáidaga bargoneavvunis. Su doaibma čohkiida kulturheađušteamis, installašuvnnain, performánssain ja performatiiva njuolggodoaimmas. Laiti dáidda gieđahallá kolonialismma ja dekolonialismma, sámiid vuoigatvuođaid iežaset kultuvrii ja eatnamii sihke dálkkádatvuoiggalašvuođa. Laiti váikkuha Suohpanterror-kollektiivvas, mii lea beakkán beali váldi ja provoserejeaddji propagándaplakáhtaidisguin. Laiti lea leamaš aktiivvalaš maid ruvkkiid vuostá dáistaleamis Ruoŧas sihke máilmmiviidosaš dálkkádatlihkadusas.

Govvadáiddár Outi Pieski (r. 1973) orru Ohcejogas ja Helssegis. Son lea gárvánan Govvadáiddaakademiija molendáidaga instituhtas jagi 2000. Pieski dáidda sisdoallá molemiid, kollásaid ja sadjedujiid, main davviluondu vuhtto. Molemiin njuođanasgeassimiid orgánalažžan earáhuvvi ja ornamentalágán luondu dahká bajildusain muhtinlágán girjojuvvon rámššagan gittiid. Sámi gávtti liinni riesaldagat rápmadit muhtin su molemiid čanadettiin daid kultuvrralaš kontekstii. Sadjedujiinis Pieski hámuha čuovgga ja luonddu hámi saddjás láiggiid ja ovssiid rusttegiin. Su ovddit sadjedujiinis dákti, sámi duodji ja hervejuvvon gokčasat šadde govahallojuvvon orrunsadjin. Pieski maŋimus áiggiid bargamis lea ožžon deattu jurdda sámiguovllu luonddus kulturbirasin, ii guoskameahttun meahccin.

AIB201684lores

Joar Nango – Bihkkacáhppat
Nango bihkkaboaldima árbevieru dutki duodji, mii vuodju prosessii, fállá sierralágán lahkonanvuogi birasdáidagii. Duojistis Nango dutká oahpes materiála, beassi, earáhuvvanproseassa davvi birrasis. Bihka válmmašteapmi soagi beassis lea árbevirolaš sámi bihkkaboaldinvuohki. Bihkkaboaldimis leat guhkes árbevierut maiddái Iis ja Oulu guovllus. Nango lea beroštuvvan ovttageardánis, muhto kreatiivvalaččat ollašuhtton proseassain sihke dieđus, mii laktása suvdilis gárganeapmái. Bihka válmmaštanvuogi oahpahallamiin ja geahččaladdamiin Nango lea duddjon oktavuođa dološ árbedihtui ja rievdadan dan doabalaš duodjin. Biennálas leat oidnosis luottat ja dokumenteren geassemánu barganáigodaga áigge ollašuhtton proseassas.

Joar Nango (r. 1979) lea norggasápmelaš dáiddár ja arkiteakta. Son válmmaštuvai Norgga teknihkalaš-luonddudieđalaš universiteahtas jagi 2007. Bargguinis Nango lihkada aktitektuvrra, designa ja dáidaga rádjegierragis geahčadettiin identitehtagažaldagaid dálá arkitektuvrra ja huksejuvvon birrasa duddjon ruossalasvuođaid bakte. Earenoamážit su beroštahttet davvi huksenárbevieru ovttageardánis kreatiivavuohta ja birasdiđolašvuohta sihke nomádismma doaba. Nango lea okta jagi 2010 vuođđuduvvon FFB-arkiteaktakollektiivva vuođđudeaddjilahtuin. Kollektiiva lea spesialiseren gaskaboddasaš dujiide ja intervenšuvnnaide, mat duddjojit ođđasa urbána birrasis. Kollektiiva lei evttohassan jagi nuorra aktiteavttaid bálkkašumi oažžun jagi 2012.

AIB201610lores

AIB201670lores

Ingunn Utsi – Gudni II
Ingunn Utsi dagai vuosttaš Gudni / Kunnianosoitus –duojis Ássebávtti vuovdái Norgga Kárášjohkii jagi 1995. Utsi biennálas válmmaštan duodji Gudni II /Kunnianosoitus II leanai dego dikta, man garggat ollet Ii rájes gitta Kárášjoga rádjái. ”Guokte beazi čuožžuba vuovddis guhkkin nuppi nuppis, dattege nuppiidasaska čatnasan.” Dego sohkamuorra, man oavssit faŋuhit gaskkaid ja buolvvaid badjel.

Muora bajoš lea jalgat ja livttis dego olbmo liiki. Dáiddára gieđat leat hábmen dan hámi nu ahte lea buhtten bárkku gevlliiguin ja hearvagovvosiiguin. Muora álás galda muitala midjiide cukcasiid oppamáilmmálaš gielain. Dáiddár lea ohcan oaidnemeahttuma oinnolačča duohken. Muorra lea Utsi gudnečájáhus máddariidda ja eatnamii, mii šaddada muoraid ja veahkeha min ceavzit olmmošsohkan.

Ingunn Utsi (r. 1948) ássá ja bargá Norgga Finnmárkkus. Son lea váldán oahpus Troanddima dáiddaakademiijas ja son bargá govvačuollin, govvadáiddárin ja sárgun. Govvabácciinis son ovttastahttá sierralágán ávdnasiid dego muora, plástteha, geađggi ja metálla. Iežas vuogi bargat muorain son lea govvidan čuovvovaččat: ”Barggadettiinan golmmaolat muorradujiiguin in jur goassige daga hápmosiid. Bargagoađán ávdnasiin ja divttán dan hupmat munnje, nu mu millii, čalmmiide go gieđaide. Go divttán ávdnasa láidet mu barggu basttán oaidnit loahppabohtosa. Muorra lea ávnnasin hástaleaddji ja das leat dievva heahkastumit, muhto dat earáhuvvá ja šaddá duodjin bargama mielde.”

AIB201638lores

Kárta