Art Ii Biennaali 2012

Vuoden 2012 Art Ii Biennaalin myötä Iin kuntaan valmistui ainutlaatuinen ympäristötaidepuisto, joka kokoaa yhteen Iin Wanhaan Haminaan ja Taidekeskus KulttuuriKauppilaan levittäytyvän ympäristötaidekokonaisuuden. Biennaalin taideteokset valmistettiin Iin ympäristötaidepuistoon, joka sijaitsee valtatie neljän välittömässä yhteydessä kuvankauniissa Iijokivarressa Koskiniemen alueella. Taidepuiston tarkoituksena on toimia virkistysalueena sekä kuntalaisille että matkailijoille. Yhteistyökumppanit esivalitsivat biennaaliin ryhmän alueensa taiteilijoita, joista biennaalin pääkuraattorina toimiva Timo Jokela valitsi Iin biennaaliin kutsuttavat taiteilijat.

Kuraattorit

Timo Jokela

Professori Timo Jokela Lapin yliopistosta toimi biennaalin kuraattorina. Hän oli myös yksi biennaaliin osallistuvista taiteilijoista. Jokela toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaanina ja kuvataidekasvatuksen professorina. Hän on myös Strathclyden yliopiston ympäristötaiteen ja taidekasvatuksen vieraileva professori Skotlannissa.

Ympäristötaiteilijana Jokela on tunnettu sensitiivisistä teoksista, jotka nostavat esiin paikallisuuden erityispiirteitä ja osallistavat paikallisyhteisön mukaansa. Jokela on toteuttanut useita pohjoisen alkuperäiskulttuureita kunnioittavia ympäristö- ja yhteisötaiteellisia projekteja etenkin Venäjällä, muun muassa Paatsjoella Petsamossa, Virnajoella Kuolan niemimaalla sekä Amurjoella Habarovskissa Kiinan rajalla.

Taiteilijat

Nikolai Fedorov

Värikkäät kangasliinat, graafinen puu tuulikelloineen sekä valkoiset kivet tuovat Iihin iloisen tuulahduksen Pohjois-Siperiasta, Yakutian maakunnasta. Yakutialaiseen kansanperinteeseen ja maailmankatsomukseen nojaava teos vie katsojan maailman toiselle laidalle paikkaan, joka pyytää kauneudellaan hiljentymään. Kun teoksen valkoisiin kiviin kirjoittaa toiveita, ne kulkeutuvat puu välityksellä ylös taivaaseen, josta ne sitten jossain vaiheessa palautuvat takaisin maan päälle sateen muodossa.

Serge Olivier Fokoua

Kattilapäinen ja puuvartaloinen Väkijoukko toivottaa vieraan tervetulleeksi vuonna 2012 avattuun Iin ympäristötaidepuistoon. Paikallisilta kerätyistä kattiloista sekä puutukeista koostuva teos muistuttaa ruoan tärkeydestä sekä luonnon ja ihmiskunnan monimuotoisuudesta. Ruoan valmistus ja siihen liittyvät kattilat ovat tärkeä osa niin suomalaisten kuin kamerunilaistenkin jokapäiväistä elämää. Teoksen puutukeilla Fokoua haluaa tuoda esille, kuinka ihmiset ovat puiden tavoin erilaisia sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Timo Jokela

Haravasta, veneestä ja pienestä rakennuksesta koostuva paikkasidonnainen teos kertoo taiteilijan oman perheen tarinaa. Jokelan isoisä muutti tyttärensä kanssa Iihin 1930-luvulla omaisuutenaan pelkkä kirves. Puuseppänä ja veneentekijänä työskennellyt isoisä tuli Iihin rakentamaan taloja, joista osa on vieläkin pystyssä. Perheen tytär vuorostaan muisteli vanhoilla päivillään sitä, kuinka kesän parasta aikaa oli olla Hiastinlahden niityillä heinätöissä.

Hekla Dögg Jónsdóttir

Metsän siimeksestä, ison kuusen juurelta löytyy Iin oma toivomuslähde. Lähdettä reunustavat Islannista tuodut laavakivet, jotka ovat peräisin tulivuoren purkauksesta. Taiteilija kehottaa vierailijoita heittämään lähteeseen kolikoita ja toivomaan samalla jotain hyvää. Koskaan ei voi tietää, vaikka toive toteutuisikin.

Sanna Koivisto

Iiläinen kuvataiteilija Sanna Koivisto on luonut ympäristötaidepuistoon kohtaamispaikan, joka ottaa kantaa ihmisten yksinäisyyteen. 14 eri kielellä valkoiseen puistonpenkkiin poltetut ”Huomaa minut” -sanat muistuttavat siitä, kuinka paljon maailmassa on yksinäisiä ihmisiä. Mäntymetsikön keskelle sijoitettujen tuolien äärellä kuka tahansa voi nauttia luonnon kauneudesta sekä kohdata toisen ihmisen.

Lena Stenberg

Nurinpäin oleva hirsimökki jokirannassa on hauska ilmestys. Sen lisäksi, että taiteilija toivoo teoksensa ilahduttavan katsojia, hän haluaa kääntää sillä itsestäänselvyydet ylösalaisin. Koska kaikilla ihmisillä ei ole kattoa päänsä päällä, meidän tulisi oppia arvostamaan omaa kotiamme entistä enemmän.

Ole Wich

Elämää ja kuolemaa käsittelevä teos on kunnianosoitus 34-vuotiaalle iiläiselle koivulle, joka kaadettiin teosta varten. Latva edellä maahan pystytetty koivu on riisuttu hautajaisiaan varten. Se katsoo vastarannalla olevalle hautausmaalle kohdaten väistämättömän kuoleman, joka tuli sen tapauksessa aivan odottamatta. Elossa olevien koivujen ja kuolleen koivun välissä olevat siniset köydet kuvastavat surua ja kaipausta, joka sitoo elävät ja kuolleet toisiinsa.

Tutustu myös

Art Ii Biennaali 2024

2024 Art Ii Biennaalin teema on "Tulen tarina - Fire unbound". Teokset ja performanssit käsittelevät eri tavoin tulen olemusta, sen tuhovoimaa ja kykyä luoda uutta.

Art Ii Biennaali 2022

2022 Biennaalin teema oli ”Ilmassa – In the Air”. Esillä oli yhteensä 14 teosta, jotka tutkivat ilmaan liittyviä kysymyksiä sekä esittelivät uusia näkökulmia ja käsittelytapoja aiheeseen.

Art Ii Biennaali 2020

Maa tarkoittaa palloa, jolla kuljemme. Se tarkoittaa myös maata, jossa asumme. Samaan aikaan se merkitsee maata, jossa kasvaa metsämme ja viljamme ja josta nousevat kalliomme. Maailma tarkoittaa sananmukaisesti maata ja ilmaa, joka muodostaa elinympäristömme. Art Ii Biennaalin käsitteellisenä teemana maa pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet ja kiinnittää erityisesti huomiota ‘maan tietoon’ eli siihen hiljaiseen viisauteen, jota luonnossa on.

Art Ii Biennaali 2018

Vuoden 2018 Art Ii Biennaalin konsepti rakentui veden (H2O) ympärille. Vesi on kaikkien elämänmuotojen keskeinen elementti, kulttuurillinen yhtymäkohta, muuntautuva materiaali, luonnon arkisto. Taiteilijat ja teokset kuvasivat veden valtavaa teemallista ja materiaalista luovaa potentiaalia.

Art Ii Biennaali 2016

Art Ii Biennaali 2016 tutki ympäristötaiteen ja saamelaiseen perinteeseen kuuluvan luonnonmateriaalien käytön välistä yhteyttä teemalla ”The Poetics of the Material”. Biennaali esitteli uusia näkökulmia perinteisten saamelaisten elinkeinojen ja saamelaisen identiteetin ymmärtämiseen globaalissa taloudellis-poliittisessa nyky-yhteiskunnassa. Biennaalin taiteilijavalinnoissa kiinnitettiin huomiota luontosuhteen näkymiseen taiteellisessa työskentelyssä.

Art Ii Biennaali 2014

Vuoden 2014 Art Ii Biennaalin teema ”Mielen ja kielen maisemat” viittaa kielen, mielen, kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutukseen. Biennaali haastoi kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat tulkitsemaan heidän omia kielen ja mielen maisemiaan ympäristötaiteen keinoin.

Art Ii Biennaali 2010

Vuoden 2010 Art Ii Biennaalin teema, periferia, herätti kiivasta keskustelua, jota innosti kriitikko Otso Kantokorven seminaariluento. Toisen Biennaalin varsinaisen mediatapauksen sai aikaan kohutun käsitetaiteilija Lars Vilksin osallistuminen Iihin yhteistyössä suojelupoliisin kanssa sekä Vilksin teoksen Asema (Ii Tower) polttoyritys juhannuksena.

Art Ii Biennaali 2008

Ensimmäisen Art Ii Biennaalin teemana oli pohjoinen ympäristötaide – rakenteet ja vaikutus. Hyvinkin erilaisia pohjoisen ympäristötaiteen muotoja edustavat taiteilijat tuottivat assistentteineen kymmenpäiväisen workshopin aikana teokset, jotka sijoitettiin ensimmäistä kertaa Iin kulttuuriperintöalueille Wanhaan Haminaan ja taidekeskus KulttuuriKauppilan ympäristöön. Paikkasidonnaisen luontoinstallaation legendan Bonannon osallistuminen biennaaliin nosti sen kansainvälisesti merkittäväksi tapahtumaksi.