Art Ii Biennaali 2016

Art Ii Biennaali 2016 tutki ympäristötaiteen ja saamelaiseen perinteeseen kuuluvan luonnonmateriaalien käytön välistä yhteyttä teemalla ”The Poetics of the Material”. Biennaali esitteli uusia näkökulmia perinteisten saamelaisten elinkeinojen ja saamelaisen identiteetin ymmärtämiseen globaalissa taloudellis-poliittisessa nyky-yhteiskunnassa. Biennaalin taiteilijavalinnoissa kiinnitettiin huomiota luontosuhteen näkymiseen taiteellisessa työskentelyssä.

Kuraattorit

Marja Helander

Marja Helander (s. 1965) asuu ja työskentelee Helsingissä. Helander valmistui taidemaalariksi Lahden Taideinstituutista vuonna 1992 ja valokuvaajaksi Taideteollisesta Korkeakoulusta vuonna 1999. Helanderin töitä on ollut esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla hänen valmistumisestaan lähtien. Töissään hän on pohtinut identiteettiään oman saamelaisen taustansa kautta. Viimeaikaisessa tuotannossaan Helander on keskittynyt maisemiin, joissa tummat, salaperäiset näkymät esitetään ilman ihmistä. Teoksissa ihmisen ja luonnon nykyinen suhde näyttäytyy paremminkin synkkänä kuin sopusointuisena.

Maria Therese Stephansen

Maria Therese Stephansen (s. 1981) asuu ja työskentelee Norjan Hammerfestissä. Stephansen toimii koulutuspalvelujen johtajana, näyttelykuraattorina ja projektipäällikkönä Finnmarkin ja Pohjois-Tromssan Jälleenrakennusmuseossa. Hän on myös freelance-kuraattori, kirjailija ja tuottaja. Vuonna 2013 Stephansen työskenteli paikkasidonnaiseen taiteeseen erikoistuneen HFT 2013 – Nasjonal kunstfestival -taidefestivaalin projektipäällikkönä. Hän toimii myös Hammerfestin taideyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Stephansen on valmistunut visuaalisen kulttuurin maisteriksi Trondheimin yliopistosta aiheenaan yhteisötaide. Hän on työskennellyt monipuolisesti kulttuurin eri aloilla, mutta erityisesti häntä kiinnostavat tanssi, performanssi, poliittinen taide, yhteisötaideprojektit ja nykytaide yleisesti mukaan luettuna saamelaistaide ja Lähi-idän nykytaide.

Taiteilijat

Matti Aikio

Matti Aikion teos on ääni-installaatio, joka kertoo saamelaisten tilanteesta Suomessa juuri nyt. Teos kääntää perinteisen saamelaisen tarinankerrontaperinteen ylösalaisin sijoittaessaan tarinan tulevaisuuteen. Teoksessaan Aikio käy läpi saamelaisten historiaa eikä kaihda absurdejakaan sävyjä viitatessaan pohjoissuomalaisten nykyiseen intoon julistautua saamelaisiksi. Aikion työ on kiehtovan ristiriitainen sekoitus runollista tarinankerrontaa ja poliittista kannanottoa.

Tomas Colbengtson

Colbengtsonin biennaaliin valmistama teos koostuu kahdesta silkkipainotekniikalla akryylilevylle painetusta valokuvasta. Teos on sijoitettu paikkaan, jossa Iin luonto ja jokimaisema luovat sille taustan. Näemme kuvissa kahdet saamelaisnaisen kasvot, joita katsotaan vanhojen sarvikaiverruskuvioiden läpi. Taustalla virtaava joki vie ajatukset vuosikymmenten kulkuun ja kadonneeseen kulttuuriin. Töissään hän pohtii menetykseen, muistiin ja eheytymiseen liittyviä kysymyksiä.

Aage Gaup

Iin ympäristötaidepuiston alkupäässä ihmishahmo kohoaa maasta. Metsästä saapuvan ihmisen ääriviivat piirtyvät paikoilleen kuin vartioimaan maisemaa. Gaup on käyttänyt materiaalinaan mängyn runkoja, joiden sisältä hän on herättänyt henkiin metsäihmisen. Gaupin teos on kunnianosoitus Etelä-Amerikan sademetsissä eläville kansoille. Ihmisille, jotka ovat imeneet tietoisuuden ympäristöstään jo äidinmaidossaan, mutta joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa sen tulevaisuuteen. Silti juuri he tietävät, kuinka ympäristöä tulisi kohdella. Gaupin teos on kannanotto maailmanlaajuisiin kysymyksiin kapitalismista ja ahneudesta. Samalla teos on osoitus alkuperäiskansojen toisiaan kohtaan osoittamasta tuesta. Teoksessa perinteisiin saamelaisiin puuntyöstötekniikoihin liittyvä tieto ja osaaminen yhdistyvät sisältöön, joka kommentoi kaukana Saamenmaalta elävien ihmisten todellisuutta.

Carola Grahn

Carola Grahnin biennaaliin valmistama teos koostuu kolmesta puisesta kyltistä, joihin on käsin kaiverrettu lyhyitä lauseita. Kyltit on sijoiteltu Iissä tekstien sisältöä vastaavien maisemanäkymien äärelle. Teoksen suorasukaisen toteavat lauseet ohjaavat ajatukset kuitenkin ihmisten välisiin suhteisiin. My Name is Nature on vastaus ihmisen haluun luoda yhteys luontoon ja tulla yhdeksi jonkin itseään suuremman kanssa. Teoksessa luonto näyttäytyy ihmisen kaltaisena yksilönä, jolla on tunteet ja tietoisuus. Se on kuin omapäinen ja haluton rakastaja, joka tuntee itsensä jollain tapaa hyväksikäytetyksi. Teos osoittaa myös ihmisen luontoa koskevien ajatusten ja tekojen välisen epäjohdonmukaisuuden.

Jenni Laiti

Edellä kävijät perustuu saamelaiseen sopuelämän (šoabalas eallin) filosofiaan: niin luonnon kuin ihmisenkin monimuotoisuuden suojelemiseen, säilyttämiseen ja tukemiseen. Laiti ja Pieski valmistivat biennaalissa oman rajattoman aitansa kävelysauvoista. Laitin ja Pieskin teos viittaa myös Saamenmaan dekolonisaation mahdollisuuteen määritellessään itse omat rajansa. Samalla se on kunnianosoitus taiteilijoiden esi-isille ja -äideille, jotka ovat kulkeneet heitä ennen ja heidän edellään. Edeltävien sukupolvien perintö elää edelleen nykyisessä saamelaiskulttuurissa.

Joar Nango

Nangon tervanpolton perinnettä tutkiva, prosessiin keskittyvä teos tarjoaa erilaisen lähestymistavan ympäristötaiteeseen. Teoksessaan Nango tutkii tutun materiaalin, tuohen, muutosprosessia pohjoisessa ympäristössä. Tervan valmistaminen koivun tuohesta on perinteinen saamelainen tervanpolttomuoto. Nango on kiinnostunut yksinkertaisista, mutta luovasti toteutetuista prosesseista sekä kestävään kehitykseen liittyvästä tiedosta. Tervan valmistusmenetelmää opettelemalla ja kokeilemalla Nango on luonut yhteyden vanhaan perinnetietoon ja muuttanut sen käsitteelliseksi teokseksi. Biennaalissa on näkyvillä jäljet ja dokumentointi kesäkuisen työskentelyjakson aikana toteutetusta prosessista.

Outi Pieski

Edellä kävijät perustuu saamelaiseen sopuelämän (šoabalas eallin) filosofiaan: niin luonnon kuin ihmisenkin monimuotoisuuden suojelemiseen, säilyttämiseen ja tukemiseen. Laiti ja Pieski valmistivat biennaalissa oman rajattoman aitansa kävelysauvoista. Laitin ja Pieskin teos viittaa myös Saamenmaan dekolonisaation mahdollisuuteen määritellessään itse omat rajansa. Samalla se on kunnianosoitus taiteilijoiden esi-isille ja -äideille, jotka ovat kulkeneet heitä ennen ja heidän edellään. Edeltävien sukupolvien perintö elää edelleen nykyisessä saamelaiskulttuurissa.

Ingunn Utsi

Ingunn Utsi teki ensimmäisen Gudni / Kunnianosoitus -teoksensa Ássebáktin metsään Norjan Kaarasjoelle vuonna 1995. Utsin biennaalissa valmistama Gudni II / Kunnianosoitus II onkin kuin runo, jonka säkeet yltävät Iistä Kaarasjoelle. “Kaksi mäntyä seisoo metsässä kaukana toisistaan, silti toisiinsa kytkeytyneinä.” Kuin sukupuu, jonka oksat kurottavat etäisyyksien ja sukupolvien ylitse.
Puun pinta on paljas ja sileä kuin ihmisen iho. Taiteilijan kädet ovat muokanneet sen muotoa korvaten kaarnan kaarilla ja koristekuvioilla. Puun alaston runko kertoo meille tarinoita yleismaailmallisella kielellä. Taiteilija on etsinyt näkymätöntä näkyväisen takana. Puu on Utsin kunnianosoitus esi-isille ja maalle, joka kasvattaa puut ja auttaa meitä selviytymään ihmiskuntana.

Tutustu myös

Art Ii Biennaali 2024

2024 Art Ii Biennaalin teema on "Tulen tarina - Fire unbound". Teokset ja performanssit käsittelevät eri tavoin tulen olemusta, sen tuhovoimaa ja kykyä luoda uutta.

Art Ii Biennaali 2022

2022 Biennaalin teema oli ”Ilmassa – In the Air”. Esillä oli yhteensä 14 teosta, jotka tutkivat ilmaan liittyviä kysymyksiä sekä esittelivät uusia näkökulmia ja käsittelytapoja aiheeseen.

Art Ii Biennaali 2020

Maa tarkoittaa palloa, jolla kuljemme. Se tarkoittaa myös maata, jossa asumme. Samaan aikaan se merkitsee maata, jossa kasvaa metsämme ja viljamme ja josta nousevat kalliomme. Maailma tarkoittaa sananmukaisesti maata ja ilmaa, joka muodostaa elinympäristömme. Art Ii Biennaalin käsitteellisenä teemana maa pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet ja kiinnittää erityisesti huomiota ‘maan tietoon’ eli siihen hiljaiseen viisauteen, jota luonnossa on.

Art Ii Biennaali 2018

Vuoden 2018 Art Ii Biennaalin konsepti rakentui veden (H2O) ympärille. Vesi on kaikkien elämänmuotojen keskeinen elementti, kulttuurillinen yhtymäkohta, muuntautuva materiaali, luonnon arkisto. Taiteilijat ja teokset kuvasivat veden valtavaa teemallista ja materiaalista luovaa potentiaalia.

Art Ii Biennaali 2014

Vuoden 2014 Art Ii Biennaalin teema ”Mielen ja kielen maisemat” viittaa kielen, mielen, kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutukseen. Biennaali haastoi kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat tulkitsemaan heidän omia kielen ja mielen maisemiaan ympäristötaiteen keinoin.

Art Ii Biennaali 2012

Vuoden 2012 Art Ii Biennaalin myötä Iin kuntaan valmistui ainutlaatuinen ympäristötaidepuisto, joka kokoaa yhteen Iin Wanhaan Haminaan ja Taidekeskus KulttuuriKauppilaan levittäytyvän ympäristötaidekokonaisuuden. Biennaalin taideteokset valmistettiin Iin ympäristötaidepuistoon, joka sijaitsee valtatie neljän välittömässä yhteydessä kuvankauniissa Iijokivarressa Koskiniemen alueella. Taidepuiston tarkoituksena on toimia virkistysalueena sekä kuntalaisille että matkailijoille. Yhteistyökumppanit esivalitsivat biennaaliin ryhmän alueensa taiteilijoita, joista biennaalin pääkuraattorina toimiva Timo Jokela valitsi Iin biennaaliin kutsuttavat taiteilijat.

Art Ii Biennaali 2010

Vuoden 2010 Art Ii Biennaalin teema, periferia, herätti kiivasta keskustelua, jota innosti kriitikko Otso Kantokorven seminaariluento. Toisen Biennaalin varsinaisen mediatapauksen sai aikaan kohutun käsitetaiteilija Lars Vilksin osallistuminen Iihin yhteistyössä suojelupoliisin kanssa sekä Vilksin teoksen Asema (Ii Tower) polttoyritys juhannuksena.

Art Ii Biennaali 2008

Ensimmäisen Art Ii Biennaalin teemana oli pohjoinen ympäristötaide – rakenteet ja vaikutus. Hyvinkin erilaisia pohjoisen ympäristötaiteen muotoja edustavat taiteilijat tuottivat assistentteineen kymmenpäiväisen workshopin aikana teokset, jotka sijoitettiin ensimmäistä kertaa Iin kulttuuriperintöalueille Wanhaan Haminaan ja taidekeskus KulttuuriKauppilan ympäristöön. Paikkasidonnaisen luontoinstallaation legendan Bonannon osallistuminen biennaaliin nosti sen kansainvälisesti merkittäväksi tapahtumaksi.